Yliopistonkatu 23
40100 Jyväskylä, Finland
puh (014) 333 900
myyntipalvelu@hotelliyopuu.fi

hotelli huone varaus internet

TULOPÄIVÄ

LÄHTÖPÄIVÄ

HUONEETupdown

HENKILÖITÄupdown

hBook room internet
hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä hotelli Yöpuu Jyväskylä

Kultasepältä kävi käsky - talon varhaishistoria

Itseoppinut rakennusmestari, jyväskyläläinen muurarin poika Mauno Forselius sai 1920-luvun lopulla hoitaakseen vastuullisen tehtävän. Kultaseppä Jaakko Emil Vehmas halusi rakennuttaa nykyisen Yliopistonkadun ja Kansakoulunkadun kulmaukseen uuden komean kivitalon.

Hyvänä piirtäjänä tunnettu Forselius otti työn ilolla vastaan ja vuonna 1928 saivat kaupunkilaiset ihasteltavakseen hänen ideoidensa jäljen. Nykyisin rakennus tunnetaan parhaiten hotelli Yöpuun ja ravintola Pöllöwaarin talona.

Talon rakennuttaja Jaakko Emil Vehmas (1900 - 1980) oli korpilahtelaisen puuseppä Kalle Vehmaan poika. Kalle Vehmas (1867 - ?) oli tullut Jyväskylän Väinölän konepajalle oppiin ja perustanut sitten Taulumäelle ensimmäisen koneellisen puusepänverstaan.

Hän oli matkustanut 1906 Amerikkaan paremman leivän toivossa ja palasikin perheensä luo myöhemmin äveriäämpänä miehenä. Amerikan varoillaan Kalle Vehmas rakennutti puistokatu 1:een Wivi Lönnin suunnitteleman talon.

Poika Jaakko Emil piti puolestaan omaa kulta- ja kellosepän liikettään Asemakadun alakulmassa vuodesta 1924 alkaen. Yliopiston- ja Puistokadun kulman tontti siirtyi isä ja poika Vehmaan omistukseen kauppias Rosenbergilta. Paikalla ollut puutalo purettiin, sillä Jaakko Emil oli päättänyt rakennuttaa tontille uuden rakennuksen.

Mauno Forseliuksen piirroksissa talon oikealla puolella on kolme ikkunaa. Valmiissa talossa tänäkin päivänä ikkunoita on neljä, sillä koska tontilla oli tilaa, tehtiin rakennustöissä viime hetken muutos. Forselius varasi jo piirustuksissaan talon alimman kerroksen liikehuoneistoille, erottaen sen profiloidulla listalla ja karkeammalla rappauksella ylemmistä asuinkerroksista. Julkisivuihin Forselius teki yksinkertaisia, klassisilla aiheilla muotoiltuja koristuksia.

Talon vuosikymmenten takaisessa asukasluettelossa on monta mielenkiintoista nimeä. Tunnetuin asukas lienee Suomi-konepistoolin keksijä Aimo Lahti. Talon asukkaista Jyväskylässä tunnettuja henkilöitä olivat ainakin Keskisuomalaisen toimittajat Heikki Särkkä ja Antti Pänkäläinen, Keski-Suomen Sähköliike ARE:n perustaja Kalle Heinonen ja poliisi Karl Uljas. Myös Gummerus-kirjapainon toimitusjohtaja Mauno Salojärvi on tiettävästi asunut talossa.

Eräs erikoisimmista tapauksista talon historiassa on kakkoskerroksessa majaansa pitänyt herraklubi Keski-Suomen kerho. Kieltolain aikaan kerholla tarjoiltiin nimittäin ”kovaa teetä”. Kun herrat istuivat ”teellään” talossa, heidän autoillaan kävivät pikkupojat, jotka testasivat myös ajotaitojaan kammesta käynnistettävillä kärryillä. Kerhon alakerrassa asunutta poliisi Uljasta ei yläkerran ”salakapakka” tuntunut haittaavan.

Hotellintapaiseksi talo muuntui jo varhain, sillä eräs asukkaista, Martta Koistinen, piti talossa pensionaattia. Myös liiketiloja historiaan mahtui monia. Yliopistonkadun puolella liikettä ja varastoa piti Gustav Paulig Oy, jonka katolla sijainnut iso neonvärinen kahvipannu näkyi kauas. Kun talon piipusta tuli savua, näytti oikeasta kulmasta katsottuna kuin kahvipannu olisi savuttanut.

Muita liikkeitä olivat muun muassa Kuneliuksen osto- ja myyntiliike, Systema-konttorikonemyymälä, Lundela-huonekaluliike ja Vihtori Mattilan ruokakakauppa, jota myös Jaakko Emil Vehmas piti eräässä vaiheessa. Talonmies asui puisessa piharakennuksessa, jonka päässä olevassa vajassa pidettiin sikojakin. Pihan päässä oli puomi, jonne maalaiset saivat kiinni hevosensa.

Talon alakerrassa oli pitkään pesutupa, jossa oli monta pesukaukaloa. Nykyisen Pöllöwaarin kohdalla oli sauna, joka oli varattu vain talon asukkaille. Talonmies lämmitti saunan ja kävi löylyissä aina viimeisenä. Kaikissa talon huoneissa oli edistyksellisesti WC:t ja suihkut.

Vuonna 1932 ullakolla syttyi pieni tulipalo, joka kuitenkin saatiin nopeasti palokunnan avulla talttumaan. Hullummin palokunnan kanssa kävi 1970-luvulla, kun yksi vintillä olleista paisuntasäiliöistä jäätyi ja räjähti. Räjähdys aiheutti vesivahingon, jota korjaamaan saapunut palokunta kytki pumppunsa talon virtaan, mikä puolestaan poltti pääsulakkeen.

Talo oli näin kylmänä pidempään ja se jouduttiin lämmittämään isolla kasalla puita. Lämmitystä helpotti se, että talon alakerrassa oli puuvaja, jonne oli säilötty halkoja 10 vuoden tarpeisiin. Katolta löydettiin 2000-luvulla myös luodinreikä, joka oli ilmeisesti talvisodassa juuri tältä kohtaa yli kaartaneiden venäläisten pommikoneiden konekiväärien aiheuttama.

Vuonna 1987 Jaakko Emil Vehmaan perikunta päätti myydä rakennuksen Sinivuori –konsernin Kerrostyö –yhtiölle. Kerrostyö rakensi tontille myös uuden talon vanhan viereen.

Yöpuu perustetaan – Esa ja Sirkku Arolan aika


Vehmaan rakennuttamista tiloista kiinnostuivat Kerrostyön kanssa samaan aikaan myös aviopari Esa ja Sirkku Arola, joista varsinkin Esan haaveena oli jo pitkään ollut hotelli- ja ravintolatoiminnon pyörittäminen. Arolat kartoittivat monia kiinteistöjä Jyväskylästä ja päättivät lopulta vuokrata Vehmaan talosta tilaa liiketilaksi. Sopimus tehtiin alkuvuodesta 1987.

Remontti hotelli- ja ravintolakäyttöön oli monivaiheinen, myös sen vuoksi että seinistä löytyi vaarallista asbestia. Väliseinien kätköistä paljastui myös vanhoja viinapulloja kieltolain ajan salakapakan ”muistona”. Lopulta kunnostaminen saatiin siihen vaiheeseen, että Arolan kehittämän nimen mukaan hotelli Yöpuu avattiin elokuussa 1988.

Ravintolan puolella oli kaksi kabinettia, joilla oli myös Arolan keksimät nimet, Pöllöwaari ja Pöllömuori. Rakennukseen laitettiin myös myöhemmin poistetut kuntosali ja pesulatilat. Alkuun hotellin pyykit pestiin todellakin itse, mutta pyykkäys ulkoistettiin jo Aroloiden aikana. Heidän toimintaansa oli myös talossa pidetty klubi ja voileipäkauppa.

Hotelliravintola otettiin heti vastaan loistavasti. Asiakaskuntaan kuuluivat varhaisesta vaiheesta lähtien esimerkiksi yliopiston- ja kaupungin johto, sillä Arolat panostivat vahvasti laatuun.

Lopulta vastaan tuli lama-aika ja erimielisyydet kiinteistön omistajayhtiö Kerrostyön kanssa. Arolat väsyivät myös muutoin hotelliravintolan pyörittämisessä, sillä moni asia tehtiin itse. Työn vaativuutta kuvaa hyvin se, että kun viimeiset hotellissa majoittuvat lentokapteenit tulivat sisään puolenyön aikaan, oli kello viideltä aamulla oltava jo laittamassa ensimmäisille ylösnouseville aamupalaa.

Arolat jättivät yrityksestään konkurssihakemuksen ja pääsivät Keran avulla sopimukseen vuokrasopimuksen purkuehdoista. Kerrostyö pyöritti itse ennen seuraavan omistajan saapumista kuukauden ajan ravintolaa ja hotellia.

Aroloiden aika toi Yöpuuhun paljon sellaista, joka siellä on myös tänään. Ravintolan huoneet tehtiin nykyasua muistuttavaan kuntoon jo tuolloin sekä osa nykyisestä henkilökunnastakin palkattiin Yöpuuhun heti alussa.

Heli Rajamäen aika


Aroloiden väistyttyä Yöpuussa alkoi Heli Rajamäen aika. Rakennus oli tässä vaiheessa siirtynyt Kerrostyöltä Jykes Oy:n omistukseen. Rajamäki avasi uuden imagollisen ilmeen saaneen hotelliravintolan suurajojen aikaan elokuussa 1992.

Rajamäki oli myös matkatoimistoyrittäjä ja kiertänyt 42 vuotta ympäri maailmaa yöpyen noin 10 000 hotellissa. Hän toi siis suuren määrän noista kokemuksista Yöpuuhun mukanaan.

Hotelli pysyi erittäin kysyttynä, eikä pelkästään Jyväskylän, vaan koko Suomen mittakaavassa. Rajamäki teetätti ison pintaremontin, uudet lattiapinnat ja maalautti museovirastolta hyväksynnän saatuaan talon ulkoa uusin värein. Tällöin koko talo erottui uudella tavalla ympäristöstään.

Paljon jäi myös ennalleen, sillä rappukäytävä, kaiteet ja portaat ja kantavat seinät pysyivät alkuperäisinä. Ravintolapalveluiden monipuolistamiseksi Rajamäki perusti Ranskalaiset Korot-nimisen ravintolan Yliopistonkadun puoleiseen saliin, sisäpihalle järjestettiin viinipiha kesällä ja poreallas laitettiin alakerran saunatiloihin.

Ranskalaiset korot -ikivihreän säveltänyt Erik Lindström vieraili hotellissa ja oli tyytyväinen kappaleensa päätymisestä ravintolan nimeksi. Herrasmies Lindström kiitti myös ensiluokkaisesta ruuasta ja palvelusta.

Eräs Rajamäen keksinnöistä oli markkinointi tuoreille aviopareille. Hänen aikanaan Yöpuu alkoi kaupata heille honey moon –pakettia. Ympäristöä siistittiin muun muassa siten, että talon kulmauksessa sijainnut Matti Nykäsen suosima yökapakka lopetettiin. Kapakassa oli esillä Nykäsen mestaruusmitaleja, joista Heli soitti Nykäselle ja kertoi että ne voi hakea pois.

Rajamäki luopui hotelliravintolasta, koska hän halusi ikääntyessään keskittyä matkatoimistonsa pyörittämiseen. Niinpä 2006 kaupat tehtiin Katriina Pilppulalle.

Katriina Pilppulan aika


Pilppulan johdolla ryhdyttiin hiomaan hotelliravintolan liikeideaa. Kansainvälisestä hotellista ja ravintolasta luotiin ennen kaikkea suomalainen yritys kansainväliselle asiakaskunnalle. Näiden linjausten myötä hotelliin tulivat mm. Alvar aalto- ja Marimekko-huoneet. Ensin mainittu korosti yrityksen paikallisuutta, onhan Alvar Aalto ollut merkittävä vaikuttaja Jyväskylän seudulla.

Ravintolan linjaa myös selkeytettiin siten, että Ranskalaiset Korot, myöhemmin RK Brasserie, nimestä luovuttiin ja talossa toimii Ravintola Pöllöwaari kahdessa eri ravintolasalissa.

Yöpuussa ja Pöllöwaarissa jatkuvat tänään samat perinteet, joita hotelliravintolassa on aina vaalittu. Liiketoiminnan kehittämistä jatketaan yksityisenä, ketjuihin kulumattomana.

Henkilökunta on saanut vuosien varrella tunnustusta, sillä hovimestari-sommelier Ulla Häkkinen voitti Vuoden nuori sommelier 2007 -kilpailun ja sijoittui hopealle Vuoden viinimestari -kilpailussa. Lisäksi Ulla Häkkinen on voittanut vuoden hovimestarikilpailun ensimmäisenä naisena vuonna 2005 ja 2009 hän uusi voittonsa kilpaillessaan eri vuosien voittajien kanssa. Juuri Pöllöwaarin viinivalikoima onkin saanut paljon kiitosta. Vuonna 2009 Pöllöwaari sai Jyväskylän parhaan viiniravintola- maininnan. Tarjoilija Miia Sironen puolestaan voitti ammattitaidon MM-kisoissa Japanissa kultaa vuonna 2007.

Kun vuonna 2009 viisi tähteä -ravintolavertailusivusto listasi Suomen parhaat ravintolat, Pöllöwaari sijoittui komeasti sijalle 19 Jyväskylän parhaana ravintolana.

Vuoden 2009 ja 2010 aikana vietiin läpi yrityksen ilmeen yhtenäistäminen ja saatiin uudet kotisivut sekä esite. Teemaksi otettiin markkinointilupaus, jonka mukaan Yöpuu ja Pöllöwaari on lämmin, ainutlaatuinen ja yksilöllinen.

Lähteet:
- Kalle Vehmaan, Sirkku Poikolaisen, Heli Rajamäen ja Katriina Pilppulan haastattelut
- Jussi Jäppinen ja Heli-Maija Voutilainen: Loisto & Lyhty – Löytöretki Jyväskylän rakennettuun ympäristöön (Minerva, Jyväskylä 2006).